sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Poimintoja maatalouden tukijärjestelmä viheralan näkökulmasta (teema 5)

Tässä mennään nyt sieltä missä aita on matalin! Netistä löytyi aivan loistavia ohjeita erilaisten rahoitusten hakemiseen ja ohjeita siitä minkälaisiin kohteisiin niitä voi hakea. On olemassa sellainen kuin perinnebiotooppien hoidon erityistuki, jota itse kokeilisin Lepaan viinitilan ympäristöön.

Jos oikein käsitin, niin sen avulla voi hakea rahoitusta näiden vanhojen hakamaiden laiduntamiseen ja saada rahoitusta jopa maisemalampaiden aitauksien rakentamiseen. Mielestäni sitä kannattaa kokeilla.

Laitan tähän linkkejä, joista voi noita eri rahoituskanavia katsella.
Viimeiseltä sivulta löytyy rahoitukseen liittyvää ohjeistusta tästä metsäreuna hoitokortista
Tuottoa perinnebiotoopin hoitamisesta
Täältä lisää tietoa


keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Maatiaiskasvit (teema4)

Tämä oli haasteellinen tehtävä ja nettilinkeistä (MTT) osa oli vanhentuneita tai ei enää käytössä. Toki olisin voinut kirjalliuuteenkin turvautua, mutta netistä kaivettuna tieto on helpommin saatavilla.

Hyviä sivustoja mielestäni oli, suomalainen taimi, MTT Kasper, omena puu, isoäidin kasvit mm. Maatiaisten sivuilta sekä hyötykasvisivuilta ei löytynyt suoraan listausta siitä mitkä on maatiais/perinnekasveja. Lähinnä tuli vinkki kirjasta näillä sivustoilla.

Mielestäni moderniin maalaispihaan sopivat samat kasvit kuin ennen vanhaan. Suosi suomalaista kantaa, niin säästyt todennäköisesti talvenkestävyysongelmista. Toisaalta, kasvivalikoima ja geenivaranto ei koskaan laajene, jos joskus ei uskalla repäistä ja kokeilla uutta kasvia.

Tässä valintani:

1. Omena Huvitus (IV), omenapuu.com
2. Mustaherukka, Kajaanin musta(/ Melalahti kauppapuutarha.com) (VII), mtt pdf nettilomake suomalaiset maatiaiskasvit
3. Morsiusruusu - juhannusmorsion (VII), mtt pdf nettilomake suomalaiset maatiaiskasvit
4. Omenapuu Sariola (V), omenapuu.com
5. Forssin päärynä (III [IV]), omenapuu.com
6. Luumu 'Kuokkala' (III), omenapuu.com
7. Luumu 'Sinikka' (III [IV]), omenapuu.com
8. Karhunvadelma 'Sonja' (III[IV]), omenapuu.com
9. Jasmike 'Tähtisilmä', (I-V[VI]), MTT Kasper portaali, viherrakentamisen puut ja pensaat
10.Mustilanhortensia, (I-VI), MTT Kasper portaali, viherrakentamisen puut ja pensaat
11.Pihasyreeni 'Katherine Havemeyer', Kasper portaali, viherrakentamisen puut ja pensaat
12.Aitoukonhattu, isoäidin kasvit verkkokauppa
13.Kevätesikko, isoäidin kasvit verkkokauppa
14.Harmaamalvikki, isoäidin kasvit verkkokauppa
15.Isoniittyhumala, isoäidin kasvit verkkokauppa
16.Jättipoimulehti, isoäidin kasvit verkkokauppa
17.Ukonkello, isoäidin kasvit verkkokauppa
18.Harjaneilikka, isoäidin kasvit verkkokauppa
19.Sormustinkukka, isoäidin kasvit verkkokauppa
20.Siperianunikko, isoäidin kasvit verkkokauppa

Perennoissa oli suorastaan runsauden pula. Valitisin omaan perennapenkkiini vähän eriaikaan kukkivia kasveja ja sininen on päävärinä. Punertavaa tehosteena ja keltaista/oranssia vain aavistus siperianunikon kukinta-aikaan.

Hedelmäpuita
Koristepensaita
perennoja
MTT suomalaiset maatiaiskasvit pdf

Hoitomenetelmiä teema 3

Itse ihastuin maismalampaisiin tai kotieläinpihaan ideana. Lampaat kyllä kelpaavat ihan hyvin lapsille kotieläinpihan sijaan.

Lampaita olin ajatellut tuolle harmaalle röyhelö alueelle sekä vihreälle vastaavalle. Tyrvännöntien varteen sekä huvikummun alueelle. Niiden avulla pystytään pitämään aluskasvillisuus matalana. Alueilla olevat katajat säästetään ja sekä isompi puusto. Aluspuuston harvennuksessa käytetään harkintaa ja jätetään hyvät yksilöt kasvamaan, jottei rikota puuston elinkiertoa kaatamalla kaikki pienpuusto pois. Pensaat hävitetään kaikki.

Mutta ennen lampaita on tehtävä jotain - aluskasvillisuus eli pensaat ja siemenpuut kaadetaan ja niiden kannot jyrsitään paikalle. Kannonjyrsintäjäte voidaan jättää maastoon paikalleen. Alue aidataan maisemalammasoppaan aitavaatimusten mukaisella aitauksella. Tässä linkki siihen Maisemalaiduntaminen.pdf.

Mistä lampaita saa? Niitä voi tuon oppaankin avulla selvittää, mutta hyvä neuvonantaja on suomen lammasyhdistys, josta saa tietää lähimmät maisemalammasyrittäjät ja toimintatavat sekä -ehdot.

Mutta jos lampaat ei nappaa, niin on sitten mahdollista tehdä ihan hoidollistakin työtä. Alueiden niitto tehdään kaksi kertaa kesässä ja haavan vesat kaulataan vuosittain ja toisena vuotena kaulauksesta kaadetaan pois. Leikkuujätteet kerätään pois, jotta maa saataisiin vähän köyhdytettyä.

Tässä linkki onnistuneesta kohteesta maiseman palauttamisen osalta: jaakkola-keto


tiistai 15. lokakuuta 2013

Perinnemaisemat ja -biotoopit (teema2)

Mitä minulle tuo perinnemaisema tuo mieleen? No tietenkin laiduntavat eläimet hakamailla ja tuulessa keinuvan viljan. Toisaalta se on minulle myös asfalttikatuja ja kivitaloja kaupunkilaisena, mutta käsitteensä sillä  yleemsä tarkoitetaan tuota ensimmäistä - lehmiä laiduntamassa rantaniityllä.

Mitä se voisi olla nykyaikana? Mielestäni golfkentät tuovat kovasti tuon avonaisen maiseman mieleen - lähes täydellisesti - silloin kun golfkentän ilmeeseen on kiinnitetty huomiota metsäsaarekkeiden, bunkkereiden ja lampien avulla. Ihmiset golfkärryineen kaukaa muistuttaa laiduntavaa karjaa.

Perinnebiotooppeja se ei kuitenkaan vastaa suoraan, vaikka golfkentän ympäristössä voi olla kuivia ketoja ja hakamaita muistuttavaa kasvillisuutta. Eli voiko perinnebiotooppia rakentaa? No miksei, mutta sen ylläpitoon on kiinnitettävä huomiota, jotta sen saa ylläpidettyä. Ja osittain kaiketi kaupunkien puistot - isot maisemapuistot - sisältävät vähän myös perinnemaisemaa, mutta myös perinnebiotooppeja?

Golfkentän maisema muistuttaa kovasti laiduntavien eläinten avoinna pitämää maisemaa.


Hakamaa, jonka laiduntamalla saisi takaisin. Vaihtoehtoisesti lehtipuuston poisto kantoineen ja niitto kerran kesässä sekä leikkuujätteen poisto. Maisemalampaat voisivat olla edullisempia.


 Eiranpuisto voi olla jo perinnemaisema, vaikka onkin Helsingin keskustaa. Puistoa ympäröi historiallisia taloja uusien kera. Tämä ei ehkä ole sitä maalaismaisemaa heinäseipineen ja laiduntavine lehmine, mutta eikö kaupunkilaismiljöössäkin voi olla perinnemaisemaa?


Myös Hakaniemen torilla voi olla perinnemaisemailmiötä, vaikkei työläiset enää niin aktiivisesti oikeuksien puolesta marssikaan. Kaupunkimiljöönä ei tätä ihan ensimmäisenä olla muuttamassa kerrostaloalueeksi tai puistoksi. Siinä mielessä voisi myöskin olla perinnemaisemaa, vaikkei lampaita näykään.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Mittakaavan ja ajan muutokset näkyvässä maisemassa - teema 1






Maisema muuttuu ajan myötä monistakin syistä. Ehkä ei enää ole niitä perinteisiä maalaismaisemia olemassakaan, tai ainakin lapsuuden aikainen maalaismaisemani on hävinnyt.

Mihin ikinä menenkään tai ajan ohi, huomaan joko metsän kaadetun tai peltojen kasvaneen umpeen. Niin ennen elinvoimainen kylä on kuollut, melkein voisi kuvata, että sudet ulvoo nurkissa ja tuuli pyörittää roskia autioitunutta kylänraittia pitkin. Tämä voisi olla monen maalaismaiseman kohtalo, jollei oteta käyttöön jopa radikaaleja keinoja, jotta autoileva hesalainen pysähtyisi edes hetkeksi kylälle.

Stadilainen tai maaltamuuttaneet hesalaiset, haluavat nähdä jotakin lomareissuillaan. Mieluiten sen onnellisen luomu possun ja vapaan kanan. Silloin he tietävät syövänsä aitoa ruokaa, joka on elänyt onnellisen elämän. Näillä keinoilla voi ostaa urbaanin kuluttajan omantunnon ja tienata ylimääräisen euron takataskuun.

Miksi en sitten näe näitä onnellisia possuja, lampaita, lehmiä ja kanoja kun ajan maaseudulla? Ne on ovelasti piilotettu niihin kilometrin pituisiin halleihin ja eivät näe päivänvaloa. Urbaani kaupunkilainen kaipaa maalta onnellisia eläimiä, maisemia, hiljaisuutta, puhdasta ja raikasta luontoa, mutta ei tingi arkipäivän luksuksesta, jolloin pitää olla nopea nettiyhteys, kaapelitelkkari, sisävessa, oma sauna ja tietysti ulkona palju tai poreamme sekä lapsille riittävästi virikkeitä. Joko teemapuistoa tai kotieläinpihaa sekä sisälle pelejä, xbox, wii, pleikkari - sadepäivien varalle. Nämä on niitä keinoja, jolla maatilamatkailusta saa kannattavaa. Ja tietty kohtuuhinnalla, sillä ei se raha stadilaisellekaan putoa puusta.

http://www.pylkonmaki.fi/wp-content/uploads/2011/08/ilmakuva_2005-muokattu.jpg
lainattu www.pylkonmaki.fi sivustolta


Minun maalaismaisemaan kuuluu peltojen ja eläinten lisäksi kyläkeskus ja vesi. Olen lapsuuteni kesät saanut viettää Pylkönmäellä, jossa oli muutama kauppa, posti, pankki, baari, matkahuolto, bensa-asema/autokorjaamo, kampaamo, kirjasto, terveyskeskus, koulu, eläiminä hevosia ja lehmiä sekä peltoa, urheilukenttä ja se järvimaisema jonka näet yläviistosta.

Nykyään on jäljellä vielä järvilaaksoon laskeva näkymä, urheilukenttä ja kauppa asiamiespostilla. Kylä autioituu ja uutta väkeä ei ole sinne muuttamassa. Kylällä ei ole tulevaisuutta, jollei sitä aktiivisesti kehitetä, osittain kaavottajan toimesta ja osittain siten, että joku keksii bed&breakfast toimintaa tai muuten matkailijoita houkuttelevaa toimintaa.

Lepaalla ei ole vielä näin huonosti asiat ja toivottavasti Lepaa ja sen lähialueen yritykset ymmärtävät panostaa tulevaisuuteen sekä majoituspalveluihin. Olemassa oleva asuntokanta ei ole kelvollista sellaisenaan matkailuun ja siinä voisi olla osa kehittämisen paikkaa, golfaajille kesäkautena lomapaketteja yöpymisineen ja maalaisaamupaloineen ja muine aterioineen. Perhegolf-lomia kotieläinpihalla ja puutarhakasvien opetusta lapsille. Lapsille puutarha-aiheisia leirejä, kun heidän vanhemmat raatavat töissä miettien mitä heidän koululaiset tekevät päivät pitkät.

Mä voisin laittaa molemmat pojat kahden viikon tai jopa kuukaudenkin puutarhaleirille! Kasvien viljelyä, kasvien tunnistamista ja metsäretkiä ja väitän että stadissa kasvaneet lapseni tykkäisivät siitä, varsinkin kun ympärillä olisi muita samanikäisiä. Onhan se aivan eri asia, kuin viettää vanhempien kanssa lomaa mökillä.

Kunhan vaan heitin ideoita, ja on vapaasti käytettävissä. Toivoisin niin Lepaan säilyvän elinvoimaisena ja muistan eläimet, joita vielä oli vuonna 1999. Eläimet osittain hoitavat maisemaa, maisemalampailla voisi taistella avointen alueiden umpeen kasvua vastaan.
Tätä hieno koivikko hoitamalla saa hienon pilarivaikutelman puustoon. Ei ole ihan viinitilan tai golfin alueella, mutta välittömässä läheisyydessä. Olisi aivan upea nähdä, kuinka tässä pääsisi valo siivilöitymään maahan.
  

Metsä on yläkuvassa hieno ja kaunis etualalla oleva mänty huutaa esille tuloa. Eli kauniin muotoisen yksittäispuun esiin tuominen teksi tästä metsästä vielä hienomman. Voisin tähänkin kuvitella lampaita laiduntamaan - golf kentän greenien välistä metsikköä ja samalla ulkoilureitistöä.

Kuuset taka-alalla olevat tulevaisuudessa kehystetyn näkymän (talot tässä tapauksessa) esteenä. Ryhmittelisin ne talon linjojen mukaisesti, jolloin voimistaisin kehystettyä näkymää.
 
Näkymä tieltä päin kuusten takaa olisi jotakuinkin tällainen. Katehiekkakasa keskellä näkymää ja alue kaipaakin huoltotoimille parempaa jäsentelyä, mutta huomioon pitää ottaa silti käytäntö ja toimivuus. Mihin kasettirekalla pääsee ja mistä ei ole liian pitkä matka levittää hiekkaa kentälle.

torstai 5. syyskuuta 2013

Maaseudun suunnittelu 1. päivä

Tänään aloitimme uuden opintoaineen - maaseudun suunnittelun. Siinä tuntuu pätevän yleensä pihasuunnittelun pelisäännöt - kaikki on vain suureempaa kuin teksasissa (ja pohjanmaalla).

Assariope marssitti meidät maastoon tutustumaan tilajakoihin ja lenkkimme aloitimme Lepaan kasvihuoneilta. Kiersimme Lepaan laivarannalta Lepaan golfin kautta viinitilalle.

Alueelta löytyy kosteikkoja ja metsäsaarekkeita, joissa osassa olisi syytä tehdä pientä maisemanhoitoa, muttei mitään suurrellista, jottei alueen luonne mene pilalle.

 Lämmöntuotantolaitos näkyy isona maamerkkinä Golf kentältä, mutta myös Lepaan viinitilalle. Rakennus ei ole kovin hekumallinen ja sen häivyttäminen maisemaan voisi onnistua puuston istuttamisella. Toki niiden paikka pitää miettiä tarkkaan, jotta laitoksen käytettävyys ei kärsi. Mutta maisemallisesti ei kovin silmiä hivelevä - mutta kauneushan on katsojan silmissä.

Tämä toki on suunnittelualueen ulkopuolella, mutta jos halutaan alueen yleisilmettä kohentaa,, niin tähän puuttuisin.

Muita epäkohtia:
Sähkötön valotolppa tien reunassa lähellä viinitilan opettajien asuntoa. Saattaisin poistaa tämän.

Sitten ruskea varastorakennuksen kiviläjitykset golfkentän reunalla, mitä vastapäätä on hiekkaa kentän nurtsin kattamiseen - rajaisin alueita puska vulgariksella, jottei rytökasat näkyisi golfaajille eikä muillekaan alueella liikkuville.

Lepaan koululle päin käveltäessä tulee tien vasemmalla puolella opetuspellot näkyviin. Reunustaisin aluetta pensailla ja miettisin harsopainoille ja katekankaille kyllä jotain varaston tapaista. Ne oikein hyökkäävät silmille ja ei mitenkään kaunista aluetta. Minkä takia ne yleensä ovat siinä? Ymmärrän kyllä helppouden, mutta lavakauluksiseen lavaan heiteltynä niiden siirtely on suhteellisen helppoa ja säilyttämisen voisi siten hoitaa jossain vähän syrjemmällä. 

Muita isoja ongelmia oli päätien varressa olevat isot viitoitukset jotka aiheuttavat autoilijalle vaikeuksia lukea tekstejä auton liikkuessa. Hillitympää ja harkitumpaa olisi siihen syytä miettiä.

Myös kuuset kuuliljoineen oli istutettu golf rakennuksen (jossa pysty pitämään luentoja ja jossa maisemaikkuna) suoraan näkymän eteen. Kaataisin ne pois, jotta näkymä joelle - aleneva maasto tosin ilman vesiefektiä - tulisi esiin. Parkkialueen siirtäisin myös pois.

Mietimme näitä asioita tiiminä  -  meidän viiden hengen ryhmällä - ja kaikilla oli samankaltaisia ajatuksia näistä asioista. Myös opettajien asunnon piha avattaisiin ja otettaisiin ehkä myös matkustajien bed&breakfast tyyppiseen majoitukseen käyttöön. Muutama asuntovaunupaikkakaan ei tekisi oikeasti huonoa - edullisen sähköpistoke ja pesumahdollisuus tuo karavaanarin aina ovelle.

Alueella on mahtavat puitteet ja suurin osa on hoitamattomuutta. Perusasiat ja toiminnot ovat ihan hyviä ja toimivia ja pienillä järjestelyillä ja vesakon raivauksella sekä uuden parkkialueen rakentamisella alueen arvo nousee. Myös viittojen määrää on syytä miettiä uudestaan ja voisiko golf kentällä olla hollywood tyyppinen teksti uuden parkkipaikan reunassa? LEPAAN GOLF?

Ennakkokyltit ja maiseman avaaminen sekä yksityisalueiden korostamisella alueen tilajako selkityy. Ja kaikkea ei tarvitse toteuttaa kerralla. =)

 Tämänkaltaista aluetta ajattelin muokata. Vihreällä pienillä toimenpiteillä tehtäviä - uutta istutusaluetta, vesakon raivuuta, aitaa tms. keltaisilla alueilla puuston ja rakenteiden muuttamista.